Mietittäessä venttiilin tiiveyttä, tulee ensinnäkin venttiilin asetuspaineen olla optimitilanteessa mahdollisimman korkea!
Tällöin, hengitysventtiilin ollessa kyseessä ja asetuspainetta mietittäessä, pitäisi lähteä liikkeelle suunnittelupaineesta.
Niin että venttiilin on oltava 100 % auki nimenomaan suunnittelupaineessa.
Valitettavasti hengitysventtiileiden hankemäärittelyjä laadittaessa harmillisen usein ilmoitetaan toivottu asetuspaine, kun pitäisi ilmoittaa suunnittelupaine.
Se paine, missä venttiili pitää olla täysin auki. Se paine, minkä säiliö vielä kestää. Siitä lähdetään laskemaan avautumispaine.
Eikä säiliön kestävyyden kannalta ole merkitystä alkaako venttiili avautua 10 vai 40 % ennen suunnittelupainetta. Mutta ympäristön ja venttiilin kunnossapidon kannalta sillä on suurikin merkitys!
Mikäli säiliön sisällä oleva paine pysyy alle asetusarvojen, niin lähtökohtaisesti venttiili on kiinni.
Jos ja kun venttiili on kiinni ja tiivis, se ei puhalla ilmaan säiliön sisällä olevia kaasuja. Kaasuja, jotka voivat olla ympäristölle haitallisia, eikä kaasuja, jotka ovat arvokkaita – esimerkkinä typetyskaasut.
Toisekseen tällä on merkitystä myös venttiilin elinkaaren ja huoltokustannusten osalta: mitä vähemmän keila tekee auki-kiinni liikettä, sen parempana sen tiivistyksen pitopinnat säilyvät ja tiiveys pysyy hyvänä.
Eri venttiilivalmistajat käyttävät hengitysventtiileissään erilaisia tekniikoita, jolloin venttiilin avautumispaineessa suhteessa suunnittelupaineeseen on huomattavia eroja.
Kuvassa näytetään, kuinka venttiilin asetuspaineessa on huomattavia eroja riippuen siitä, millaista teknologiaa venttiilivalmistaja käyttää. Edustamamme Protego käyttää venttiileissään korkeanousuista keilaa, mikä mahdollistaa ns. 10 % teknologian. Tätä teknologiaa käyttämällä venttiilin avautumispaine voidaan laskea 0,9 x suunnittelupaine.
Tavoitteena emissiovapaa hengitysventtiili
Protego toimii tiiviisti asiantuntijana mukana organisaatioissa, jotka laativat ja päivittävät venttiilistandardeja. Hengitysventtiilien tiiveyksistä määritellään standardeissa ISO 28300, API2000 ja EPA.
Ehkä vastoin perinteisen venttiilivalmistajan toimitapaa, missä mennään yli sieltä mistä aita on matalin, niin Protego on näissä pöydissä vaatinut tiukennuksia venttiilien tiiveysstandardeihin.
Eikä Protego jätä asiaa sanahelinän asteelle – jo tällä hetkellä Protegon hengitysventtiilin standarditiiveys ylittää standardin vaatimuksen monin verroin.
Kuvassa Protegon hengitysventtiilin standarditiiveys. Ja erikseen on mainittava, että tilattaessa venttiilin saa vielä tätäkin pienemmällä vuototasolla.
Tulevaisuudessa toivottavasti emissiovapaa venttiili.
Sillä pelissä on yhteinen ympäristömme ja loppukäyttäjän kannalta bonuksena kustannusten säästö.
Lue lisää hengitysventtiileistä
