Varolevy (kutsutaan myös nimellä murtolevy tai räjähdyslevy) ei vertaudu hankintavaiheessa varoventtiiliin. Valitettavasti varoventtiilin lähtötiedoilla ei voi valita varolevyä.
Varolevy suorittaa samaa tehtävää kuin varoventtiili. Se voidaan siis asentaa varoventtiilin sijasta tai sen rinnalle tai sarjaan varoventtiilin kanssa. Varolevy on eräänlainen mekaaninen sulake. Se on järjestelmään toteutettu heikko kohta, joka rikkoutuu vikatilassa (paineen noustessa yli sallitun). Vikatilan poistuttua täytyy sulake vaihtaa, samoin varolevy. Murtopaineeseen ja varolevyvalintaan vaikuttavia tekijöitä ovat:
1. Varolevyn ID-numero (Batch No. LOT No. jne)
- Korvattaessa järjestelmässä jo oleva varolevy uudella. Ko. tiedot löytyvät varolevyn tyyppikilvestä ja asiakkaalle toimitetusta murtokoetodistuksesta. Kertoo tarkasti levyn kaikki tiedot.
2. Varolevyjen määrä
- Jokaista tilauspositiota kohti valmistetaan vähintään neljä levyä, joista kolme koestetaan paineistamalla. Koelevyjen murtuessa hyväksyttyjen toleranssien sisällä voidaan tulokseen perustuen valmistaa tilattu kappalemäärä toimitukseen. Hinnallisesti yhden kappaleen valmistaminen toimitukseen on suhteellisen kallista verrattuna useamman kappaleen valmistesarjoihin. 1 kpl maksaa lähes saman verran kuin 3 kpl. Varsinkin pienemmissä kokoluokissa vähintään kolmen (3) kappaleen tilaaminen on suositeltavaa. Hintaetu korostuu vielä suurempia sarjoja toimitettaessa
3. Pidin DN ja PN
- Varolevy toimitetaan monesti yksilölliseen pitimeen (holder), joka tulee laippojen väliin. Varolevyn rikkoutuessa pidintä ei tarvitse vaihtaa. Korvattaessa järjestelmässä jo oleva varolevy uudella on tarjouspyyntövaiheessa syytä mainita pitimen ja varolevyn valmistaja/tyyppi. Varmista toimittajan kanssa soveltuvuus kohteeseen.
- On malleja, jotka tulevat suoraan laippojen väliin, mutta ne eivät ole kovin luotettavia (mm. merkittävästi suuremmat toleranssialueet). Näissä malleissa on riski asennusvirheille ja sitä kautta murtopainemuutoksille. Esim. laipan kiristysmomentti vaikuttaa murtopaineeseen. Vastalaipan seinämät rikkovat myös levyn herkästi (levy venyy paineen alaisena). Isommille asetuspaineille tarvitaan lisäksi ns. korokerengas, jolla mahdollistetaan varolevyn huolto.
- Jos kuitenkin harhaudut hankkimaan varolevyn suoraan laippojen väliin, niin tarvitset laipoista tarkat tiedot. Laippatyyppi; kaulus-, umpi-, irto-, levy- vai kierrelaippa, noudatettava standardi; EN 1092-1 vai 2 jne. Mielellään kuva ja mitat laipasta, jottei virhettä tulisi. Virheen välttämiseksi valmistajat haluaisivat toimittaa korokerenkaan.
4. Varolevyn koko
- Edellisestä levystä DN ja kilvestä MNFA (Minimum Net Flow Area)
- Jos täysin uusi, niin mitoitustiedot. Väliaine, kaasu/neste, massavirta, murtopaine/käyttöpaine ja -lämpötila, (moolimassa, viskositeetti, ominaislämpökapasiteetti, kokoonpuristuvuustekijä). Alla olevasta kuvasta näet, miten väliaineen olomuoto (kaasu/neste) vaikuttaa avautumiseen
5. Murtopaine
- Asiakas ilmoittaa halutun murtumispaineen. Toimittaja ilmoittaa murtumispainealueen tai nimellismurtopaineen huomioiden toleranssialueet. Ilmoita myös käyttö(operointi)paine, koska kuormitettavuus on alhaisempi kuin alin murtopaine. Ilmoita myös mahdollinen vastapaine ja pääseekö levyn päälle kerääntymään nestettä. Jos nestettä kerääntyy levyn jättöpuolelle ei kuperaltapuolelta kuormitettua varolevyä voida käyttää Esim. RA-mallit)
- Laitteen maksimipainekesto tai suunnittelupaine. MAWP Maximum Allowable Working Pressure. Tämä ei ole pakollinen tieto, mutta jos levyjen rikkoutumistiheys on suuri voidaan mitoituksia tarkastella uudelleen
6. Murtolämpötila
- Metallin lujuusominaisuudet muuttuvat lämpötilan mukana. Jos lämpötila ei ole vakio valitaan murtolämpötilaksi alhaisin lämpötilapiste. Tällöin ollaan nk. turvallisella puolella
7. Alipaineen kesto
- Osa levytyypeistä ei sellaisenaan kestä alipainetta
- Toiset tarvitsevat alipainetuen, joka vähentää MNFA:ta
- Tämän päivän yleisin levytyyppi, kuperalta puolelta kuormitettu varolevy, tyypillisesti kestää alipaineen.
8. Onko paine sykkivää
- Klemmari väsyy ja lopulta katkeaa taivuteltaessa. Samoin käy joillekin varolevytyypeille
9. Materiaali
- Varolevyn valmistaja ei yleensä ota vastuulleen materiaalivalintaa. Muista lukea tarjouksen pienellä präntätty teksti
10. Varolevyyn kontaktissa oleva väliaine (paine- ja purkupuoli)
- Monesti edellisessä kohdassa määritetään materiaali, mutta tällä se varmistetaan.
- Nesteiden ja kaasujen paineennousu tapahtuu eri tavoin, siksi niille on mahdollista valita eri levytyyppejä.
11. Saako levy sirpaloitua
- Osa metallilevyistä sirpaloituu murtuessaan ja grafiittilevyt aina. Esim. varoventtiilin suojana ei sirpaloitumista saa esiintyä.
12. Lisälaitetarpeet
- Murtohälytin, ilmoittamaan valvomoon murtumisesta
- Paineenpurkuventtiili, purkamaan painetta jättöpuolelta, esim. varoventtiilin ja murtolevyn välistä
- Painemittari jättöpuolelle, paikallinen näyttö varolevyn murtumisesta
- Purkuputken suojahattu, estämään lumen yms. haittatekijöiden pääsy putkeen
Välttämättä kaikkia tietoja ei joka kerta tarvita. Esim. varolevyn ID-tieto kertoo kaikki edellisen toimituserän tiedot. Monesti kyseisen position koko historia saadaan selvitettyä tämän perusteella.
Tässä siis ohjeita varolevyn tarjouspyyntöä varten. Pidin varolevyistä webinaarin 7.2.2017. Halutessasi tästä tallenteen itsellesi, niin laita minulle viestiä, jotta voin toimittaa sen vaikka verkon yli. Webinaarimateriaalissa on sen verran paljon yksityiskohtaista asiantuntijatietoa, ettei sitä ole laitettu julkiseksi. Suuri osa pitämistämme webinaareista löytyy kotisivuiltamme pidetyt webinaarit osiosta - käy tutustumassa.
