Gallup: Kuinka energiakriisi vaikuttaa suomalaisiin energia-alan yrityksiin?
Yksi syksyn ja talven taatuista kestoaiheista on Euroopassa ja sitä kautta Suomessakin myllertävä energiakriisi. Kaasutoimitukset Venäjältä ovat käytännössä päättyneet, mikä on johtanut kiinnostukseen LNG:tä kohtaan. Öljyn hinta on vaihdellut vuoden aikana suuresti ja inflaation kanssa kamppaillaan. Energiaan liittyvät kysymykset ovat vahvasti esillä useissa yrityksissä.

Energia-messut 2022

 

25.-27.10.2022 järjestetyt Tampereen Energia-messut olivat oivallinen paikka tiedustella energia-alan yritysten kuulumisia tässä Euroopassa täysin ainutlaatuisessa tilanteessa. Tiedustelimme, miten energiakriisi vaikuttaa suomalaisten yritysten toimintaan. Kysyimme myös, millaisia säästötoimia yritykset ovat tehneet. 

26.10.2022 messuhallien osastoilla toteutettuun kyselyyn vastasi 39 edustajaa energia-alan eri yrityksistä. Kyseiset yritykset toimivat laajasti energia-alan eri osa-alueilla. Edustettuna on muun muassa laitemyynnin, konsultoinnin, konepajatoiminnan sekä energiantuotannon yrityksiä. Kysely tehtiin anonyymisti. 

 

1. Oletko huomannut energian hinnan nousun seuraukset yrityksessänne?

Kyllä: 76,9 % 
Ei: 23,1 % 
 
Suurin osa gallupiin vastanneista oli huomannut energian hinnan nousun seurauksia yrityksensä toiminnassa. Yleisiä huomioita olivat: 

  • Materiaalikustannusten nousu — 10,3 % vastanneista 

  • Lämmityskustannusten nousu — 7,7 % vastanneista 

  • Polttoainekustannusten nousu — 5,1 % vastanneista 

Alakohtaisia kustannusten nousuja tuli myös esiin: hitsauksen kallistuminen ja konepajatoiminnan kallistuminen.

Yllättävämpää saattaa sen sijaan olla, että huomattavalla osalla seuraukset olivat positiivisia. Vastanneista 25,6 % kertoi energian hintojen nousun lisänneen asiakkaiden suunnalta tulevaa kysyntää. Tämä johtunee siitä, että merkittävä osa Energia-messuilla mukana olleista yrityksistä tarjoaa pääasiassa tuotteitaan tai palveluitaan muille energia-alan yrityksille. Asiakkaiden kysynnän noususta sanottiin muun muassa näin: 

“Energiatehokkuuskoulutusten kysyntä on noussut.” 
“Asiakkaiden kustannukset ovat nousseet.” 
“Asiakkailta tulee paljon kyselyitä takaisinmaksuajoista.” 

 

2. Oletteko tehneet konkreettisia toimia energian säästämiseksi?

Kyllä: 69,2 % 
Ei: 30,8 % 
 
Suurin osa vastaajista kertoi yrityksensä tehneen toimia energian säästämiseksi. Monet tekivät ainakin ns. “pieniä tekoja”: 

  • Valojen käyttöön enemmän huomiota — 17,9 % vastanneista 

  • Toimitilojen lämpötiloihin enemmän huomiota — 12,8 % vastanneista 

  • Yleisiä pieniä tekoja — 10,3 % vastanneista 

Jotkut olivat tekemässä merkittäviä muutoksia. Eräs yritys oli päättänyt nopeuttaa jo aloitettujen investointien läpi vientiä, koska ne parantaisivat energiatehokkuutta. Toinen oli päättänyt pidentää laitostensa käyttöikää ja ottaa vanhoja tiloja uudelleen käyttöön. Kolmas aikoi lisätä aurinkopaneelien käyttöä.

 
Säästötoimissa oli paljon vaihtelua, mikä lienee loogista ottaen huomioon vastaajien yritystoiminnan kirjon. Vastauksista kävi ilmi, että osan toiminta oli heidän omasta mielestään jo niin energiatehokasta kuin mahdollista, eikä heillä näin ollen ollut selkeitä säästökohteita. 

 

3. Käytättekö teollisuuden polttoaineita toiminnassanne?

Kyllä: 35,9 % 
Ei: 64,1 % 

Jos “kyllä”, oletteko tehneet tai harkinneet tekevänne polttoainemuutoksia yrityksessänne? 

Kyllä: 42,9 % (6 kpl eli 15,4 % kaikista vastanneista) 
Ei: 57,1 % (8 kpl eli 20,5 % kaikista vastanneista) 
 
Joidenkin yritysten liiketoiminta on hyvin riippuvaista erilaisten polttoaineiden saatavuudesta ja hinnan muutoksista. Kaikista vastanneista 15,4 % oli jo tehnyt tai suunnitteli tekevänsä polttoainemuutoksia. Tässä joitain vastauksia: 
“Raskas öljy korvataan dieselillä ja kaasulla.” 
“Käytämme tilanteen mukaan vaihtelevasti mm. heinää ja haketta.” 

 

4. Käytättekö höyryä toiminnassanne?

Kyllä: 7,7 % 
Ei: 92,3 % 

Jos “kyllä”, kuinka usein mittaatte lauhteenpoistimien toimivuutta? 

Harvoin tai en osaa sanoa: 100 % (3 kpl eli 7,7 % kaikista vastanneista) 
 
Muutamat kyselyyn vastanneista käyttävät höyryä laitoksissaan. Höyryä käytetään energian siirtämiseen putkistoa pitkin. Höyry sisältää noin 5 % kosteutta, joka täytyy monissa prosesseissa erottaa lauhteenpoistimella. Kaikki vastanneet olivat epävarmoja siitä, kuinka usein heidän yrityksessään mitataan lauhteenpoistimien toimivuutta 
 

Päätelmiä 

 

Ratkaisijat hyötyvät energiakriisissäkin

Ei varmastikaan tule yllätyksenä, että energian hintojen nousu vaikuttaa suomalaisten energia-alan yritysten kustannusten nousuun. Monen yrityksen tekemät säästötoimet olivat hyvin käytännöllisiä: valoja ei käytetä turhaan, tietokoneiden ruudut sammutetaan viikonloppuisin ja lämmitystä säädetään mahdollisuuksien mukaan. Nämä keinot ovat helppoja melkeinpä kenelle tahansa. Suuremmat muutokset vaativat enemmän suunnittelua, aikaa ja rahaa. Yrityksen toimitilojen luonne varmasti ratkaisee monien kohdalla säästö- tai muutostoimien kokoluokan. Toimistossa voidaan helposti tehdä pieniä muutoksia, kun taas suurien tuotantolaitosten kohdalla suuretkin saneeraukset tai investoinnit voivat olla perusteltuja.


Yksi huomion arvoinen asia on, että osalle vastaajista energian hintojen nousu on tuottanut positiivisia vaikutuksia. Energiakriisi tuo selkeästi mahdollisuuksia sellaisille yrityksille, jotka kykenevät hankalassa tilanteessa tarjoamaan ratkaisuja asiakkaidensa ongelmiin. Samanlaista logiikkaa voitaneen soveltaa lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen. Ne jotka löytävät ratkaisuja uusiin ongelmiin, tulevat pärjäämään parhaiten. Samalla he auttavat muita selviämään paremmin haastavina aikoina. 
 

Polttoaineita vaihdetaan mahdollisuuksien mukaan

Osalle yrityksistä polttoaineet näyttelevät keskeistä osaa liiketoiminnassa. Kyselyssä 42,9 % näistä yrityksistä kertoi ainakin pohtineensa keinoja polttoaineen vaihtamiseksi. Kustannukset olivat tähän suuri syy. Kaikille vaihtaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä esimerkiksi omia laitoksia ei voi sopeuttaa mihin tahansa. Pitkällä aikavälillä liikehdintää saatetaan toki nähdä lisää, mutta suurten laitosten kohdalla muutoksessa voi kestää kauan.

 
Kyselyn ulkopuolella yksi myyntitilastoissa selkeästi näkyvä trendi on LNG:n (nestemäinen maakaasu) höyrystämiseen tarkoitettujen laitteiden suuri kysyntä. Tästä voitaneen päätellä, että LNG:n suosio on kasvussa perinteisessä muodossa toimitettavan maakaasun kustannuksella. Syynä lienevät helpompi saatavuus ja liikuteltavuus: LNG voidaan kuljettaa nestemäisenä yrityksen laitokseen, jossa se muutetaan höyrystimen avulla takaisin kaasuksi.

 
Kaiken kaikkiaan yritysten päätöksiin tulevat melkoisella todennäköisyydellä vaikuttamaan ainakin kunkin polttoaineen hintaennusteet sekä saatavuus tulevaisuudessa. 
 

Hukkahöyrystä jatkuvaa tappiota

Vaikka kyselyyn vastanneista vain 7,7 % käytti höyryä toiminnassaan, saatiin kaikilta sama kommentti: lauhteenpoistimien kuntoa ei mitata säännöllisesti. Vastausten mukaan lauhteenpoistimia tarkastetaan joko harvoin tai vasta muutoin ongelmien ilmetessä. Vuotavat lauhteenpoistimet voivat johtaa merkittävään höyryhukkaan ja sitä kautta energian sekä rahan menetykseen.

 
Laitoskohtaista vaihtelua voi esiintyä paljonkin, mutta Konwellin vuosien mittaisen kokemuksen mukaan epäsäännöllisesti hoidetussa tuotantolaitoksessa vuotavien lauhteenpoistinten osuus voi hyvin olla yli 10 %. Energian kallistuessa myös höyryn kustannukset kallistuvat, mikä lisää hukkahöyryn tuottamia tappioita. Nykyisillä energian hinnoilla lauhteenpoistinten vuosittainen tarkastus ja huolto voivat maksaa itsensä takaisin alle kuukaudessa. 

Bloggaajan muut kirjoitukset