Puretaan hieman....
Hyvä – joo-o. Pureskellaan tätä hieman alempana.
Halpa – ok. Hieman suhteellisempaa, mutta kyllä.
Myyntifilosofiaamme kuuluu, että valitsemme asiakkaan puolesta tarkoituksenmukaisesti parhaan vaihtoehdon. Niin, että se toimii kohteessa, on pitkäikäinen ja tuotteen kohdalla on mietitty myös huoltokustannuksia ja on mitoitettu prosessiarvojen mukaan.
Ei avaruusteknologiaa – fine. Liekinestin on lopulta aika yksinkertainen vekotin.
Mutta siinä mielessä aika lahjomaton, että se on turvalaite. Sillä on yksinkertainen tehtävä.
Sen pitää pysäyttää liekin eteneminen siihen kohteeseen, mitä liekinestimellä on haluttu suojata.
Jos liekinestin on väärin mitoitettu, se antaa valitettavasti väärää turvallisuuden tunnetta
Eikä liekki sammu liekinestimeen vaan jatkaa sen läpi.
Seuraukset voivat olla kohtalokkaat!
Tutustu liekinestimiin tuotesivullamme.
No mitä pitää tietää, jotta saadaan valittua riittävän hyvä liekinestin?
Avataan ensin hieman liekin luonnetta.
Kun liekki syttyy, niin aluksi paine- ja liekkiaalto kulkevat peräkkäin. Tällöin puhutaan deflagraatio-tyyppisestä liekistä ja liekinestimestä. Putken ollessa pitkä ja palon edetessä siinä jossain vaiheessa liekkiaalto saavuttaa paineaallon. Putken sisällä tapahtuu hetkellinen mikrosekunnin kestävä epästabiili detonaatio tilanne, missä kuvan mukaisesti tapahtuu painepiikki. Välittömästi tämän jälkeen liekki- ja paineaalto jatkaa matkaa putkessa yhdessä. Tällöin puhutaan stabiilista detonaatio-tyyppisestä liekistä ja liekinestimestä.
Pohditaan sitten liekinestimen toimintaperiaatetta.
Jos muistamme palokolmion, niin liekki palaakseen tarvitsee kolmea elementtiä.
Se tarvitsee happea, se tarvitsee lämpöä ja se tarvitsee palavaa ainetta.
Jos jokin kolmesta elementistä puuttuu, liekki ei pala ja edelleen, jos jokin kolmesta elementistä poistetaan, liekki sammuu.
Liekinestimen toiminta pohjaa siihen, että
liekinestinlevyn läpi mennessään liekinestin imee itseensä liekin lämpöenergian.
Ottaa pois yhden elementin.
Ja siksi on ehdottoman oleellista, että liekinestin on oikein mitoitettu.
Mikäli se on liian lyhyt, tai liekinestimen silmäkoko liian pieni, niin liekki kyllä hiipuu mennessään liekinestimen läpi, mutta roihahtaa uudestaan päästyään ulos liekinestinlevyjen toiselle puolelle.
Mikäli se on liian pitkä, tai silmäkoko tiheä, niin liekinestin kyllä toimii, mutta synnyttää turhan suurta painehäviötä ja likaantuu herkemmin.
Liekinestimissä Konwell edustaa saksalaista Protegoa, ja heidän museossaan on mielenkiintoisia viritelmiä näistä liekkiloukuista. Ohuita verkkoja ja kuvan mukaisia kivikasoja.
Mietin, että vaatii aikamoista rohkeutta laittaa tällainen ”liekinestin” linjaan ja lähinnä toivoa sen jälkeen, ettei ennen eläkkeelle siirtymistä syttymää linjassa tapahdu! Tätä problematiikkaa avaan syvällisemmin toisessa blogissani Jäniksenkäpälä turvalaitteena.
Deflagraatio- vai detonaatioliekinestin?
Lähtökohtaisesti deflagraatio-tyyppinen liekki on helpommin hallitavissa. Sen energia on pienempi, kuin detonaatio-tyyppisellä liekillä, joten tällainen liekinestin on kevyempi. Sen silmäkoko suurempi, jolloin painehäviö pienempi ja hinta edullisempi. Siksi aina jos mahdollista, liekinestin asennetaan mahdollisimman lähelle potentiaalista syttymäkohdetta.
Hieman mutkia suoraksi vetäen sanon, että epästabiiliin detonaatiokohtaan liekinestintä EI SAA asentaa, vaan jollei sitä saada varmasti deflagraatio-alueelle, niin viedään se sitten reilusti kauemmaksi, jolloin päästään stabiilille detonaatioalueelle ja voidaan käyttää detonaatio-liekinestinmallia. Se siis hieman arvokkaampi, sen painehäviö ja likaantumisherkkyys suurempi.
No nyt ehkä herää kysymys, että missä se epästabiili detonaatiokohta sitten on?
Tähän en halua antaa absoluuttista vastausta, sillä kohdan eksakti määrittäminen on mahdotonta. Se riippuu kaasun räjähdysluokasta, putkikoosta ja putkigeometriasta, onko linjaventtiileitä jne. jne. Jottei lukuinto ihan tähän tyssää, niin on minulla heittää hanska-arvoja.
Hyviä apuarvoja, jotka pohjaavat vanhaan saksalaiseen Trgs509-standardiin.
Siinä ohjeistetaan, että deflagraatio alueen raja-arvo on se L/D= alle 50. Ja jos kaasu räjähdysluokkaa IIIC, nii L/D = alle 30. Stabiilille detonaatioalueelle annetaan raja-arvo L/D on yli 120
(L on putken pituus ja D on sen halkaisija)
Ai mitkä räjähdysluokat?
Totta. Ne on myös hyvä läpikäydä, sillä niillä on oleellinen huomioarvo liekinestimen valinnan suhteen, sillä eri kaasujen palo-ominaisuudet ovat hyvinkin suuret. Kun toinen palaa pienellä liekillä, niin toinen humahtaa saman tien vieden kulmakarvat mennessään onnettomalta sytyttäjältä.
Valinnan helpottamiseksi kaasut ollaan ryhmitelty alla olevaan räjähdysluokitustaulukkoon niiden palo-ominaisuuksien perusteella. Taulukossa mainitut metaani, eteeni ja vety ovat ns. verrokkikaasuja, mutta ajatus on, että liekinestimen räjähdysluokka pitää olla vähintään yhtä suuri kuin linjassa olevan kaasun tai kaasuseoksen räjähdysluokka.
Mikäli se on pienempi, ollaan taas tilanteessa, että liekinestin vain pienentää liekkiaaltoa, mutta ei sammuta sitä. Vastaavasti kovempi räjähdysluokka toki sammuttaa liekin, mutta liekinestilevyjen pienempi silmäkoko nostaa painehäviötä ja on alttiimpi likaantumiselle
Asiakkaan ei tarvitse itse tietää tuota räjähdysluokkaa. Riittää, että kertoo meille kaasun tai kaasuseoksen ainesosat.
Eikä tarvitse tietää pitääkö olla detonaatio- vai deflagraatioliekinestin.
Skissikuva kohteesta riittää
Ehdotamme liekinestimen sijaintikohteet ja soveltuvat mallit.
Mallien puolesta liekinestin voi olla linjaan asennettava tai linjan päähän asennettava.
Linjan päähän asennettava liekinestin voi tulla kysymykseen esimerkiksi säiliön päällä, kun meillä on säiliössä jokin potentiaalisesti syttyvä kaasuseos. Ja hyvin usein näissä tapauksissa liekinestin integroidaan säiliön hengitysventtiiliin eli yli-/ alipaineventtiiliin.
Jos tämän tyyppiset kriteerit voidaan ottaa valintaperusteiksi, niin meidän on helppo valita puolestanne
se hyvä ja halpa hyvin basic vehje – ei mitään avaruusteknologiaa.
Puhdistus valintakriteerinä
Liekinestimen tekninen valinta ja vertailu on yksi asia. Toisen valintakriteerin tulisi olla ehdottomasti laitteen huollettavuus.
Alleviivaan tätä, sillä käytännön kokemus osoittaa, että kun liekinestimen rakenne on tehty sellaiseksi, ettei sitä saa helposti puretuksi, niin käytännössä se on kertakäyttölaite ja likaannuttuaan se joudutaan korvaamaan uudella.
Kiinnittäkää siis liekinestintä valitessanne sen rakenteeseen!
Protegolla liekinestin koostuu ohuista liekinestinlevyistä, jotka tapauskohtaisesti on pakattu erilliseen kehykseen, mikä on hyvin helppo ottaa esille ja huoltoon.
Yleensähän on niin, että tuo ensimmäinen levy likaantuu kaasun seassa olevista vieraista partikkeleista. Se voidaan irroittaa ja pestä tapauskohtaisesti esim. paineilmalla tai sopivalla liuoksella. Hyvin usein asiakkaillamme on myös ns. vaihtolevyt, jotka nopeasti asennetaan huollettavaan liekinestimeen ja putsataan likaantuneet levyt ajan kanssa.
Olennaista tässä on kuitenkin se, että levyt ovat ohuita. Sillä käytäntö osoittaa, että paksujen levyjen kunnollinen puhdistaminen ei onnistu. Seurauksena painehäviön turha kasvu putkistossa.
Tässä mielestäni keskeisimpiä valintakriteereitä. Toki voisimme jatkaa sertifioinneista ja laitetestauksista, mutta ei haukata alkuun liian isoa kakkua.
Mutta, jos intoa vielä piisaa, niin käy kurkkaamassa kotisivumme liekinestimistä
tai hieman perusteellisempi webinaaritallenne aiheesta
tai ota rohkeasti yhteyttä.
