Jousikuormitteinen varoventtiili Varoventtiilien pitkä historia ja kehitys kohti modernia varolaitetta tarjoaa puitteet syventyä aiheeseen hieman erilaisesta näkökulmasta. Tänäkin päivänä jousikuormitteinen varoventtiili varmistaa miljoonien painelaitedirektiivin alaisten laitteiden turvallisuuden.
Kävin lokakuussa kuuluisan venttiilitalo Ari Armaturenin tehtaalla Schloß Holte-Stukenbrockin alueella kauniissa pienessä kylässä ja pääsin tehtaalla seuraamaan varoventtiilien valmistusta sekä tarkastamista aina osien koneistamisesta valmiin varoventtiilin testaamiseen. Tämä vierailu innoitti kirjoittamaan myös pienen matkaraportin, joka tarjoaa hieman toisenlaista sisältöä varoventtiileistä kiinnostuneille.

Varoventtiili määritellään viimeisenä turvalaitteena, joka toimii ilman apuvoimaa tarkoittaen että varoventtiili on varustettu esimerkiksi jousella. Varoventtiili siis avautuu, kun ennalta asetettu paine ylittää jousen vastustaman voiman (asetuspaine) ja alkaa sulkeutumaan, kun paine laskee alle asetuspaineen. Varoventtiileitä käytetään lukuisissa sovelluksissa, joissa on paineastia ja tämä halutaan suojata siltä, että paine astiassa kasvaa eikä pääse purkautumaan minnekään. Yleisiä syitä varon laukeamiseen ovat inhimilliset virheet, tekniset virhetilanteet tai ulkopuolisista tekijöistä johtuvat syyt.

Varoventtiilin historia

1679 ranskalainen Denis Papin kehitti painekeittimen käyttäen paineistettua höyryä. Ensimmäisessä esityskäytössä Kuninkaallisen tiedeseuran edessä painekattila valitettavasti räjähti liiallisen paineennousun seurauksena. Tästä sisuuntuneena Papin kehitti ensimmäisen varoventtiilin ja painekattila saatiin toimimaan. Papin sai patentin tälle keksinnölle kaksi vuotta myöhemmin.

 

Luonnos Denis Papinin kehittämästä höyrykeittimestä, joka on varustettu ensimmäisellä varoventtiilillä.

Varoventtiilin avautuminen voidaan jakaa kahteen luokkaan:

Korkeanousuinen varoventtiili

Tyypillinen ”pop” ilmiö, jossa varoventtiili avautuu ensimmäisen 5 % paineennousun kohdalla täydellisesti.

 Normaalinousuinen varoventtiili

Tässä varoventtiili avautuu hitaammin ja tarvitaan 10 % paineennousu, jotta varoventtiili on täysin auki.

 

Jousikuormitteisen varoventtiilin mallit ja soveltuvuustaulukko.

Palkeellinen varoventtiili

Myös palkeellisten varoventtiilien tiiveys on monesti syy varoventtiilin vaihdolle ja palkeellista varoventtiiliä valitessa olisi hyvä tarkastella käyttölämpötilaa ja mahdollisuuksien mukaan valita palkeellinen versio pehmeällä EPDM palkeella. Ari on julkaissut lisäksi uuden keilan tiivistemateriaalin ”SHR”, jolla päästään jopa +200°C lämpötilankestoon ja näin ollen kyseinen tiiviste sopii erinomaisesti höyrylle ja kuumavesi sovelluksiin. Muutamia etuja mainitakseni kyseinen malli on taloudellisempi, koska se kestää enemmän mekaanista rasitusta, kestää paremmin lian ja korroosion aiheuttaman kulumisen sekä tekee varoventtiilistä täysin tiiviin.

 

Visiittiin tehtaalla kuului vierailu tuotantotiloissa ja sen reissun satoa hieman alla.

 

 

Teräspalkeellisen varoventtiilin halkaistu malli, jossa näkyy palkeen kiinnittymiskohta ja se kuinka jousipesä on eristetty paineellisesta tilasta.

 

 

Kaikki Ari varoventtiilit valmistetaan täällä Saksassa ja yllä olevassa kuvassa on käynnissä varoventtiilien huppujen valmistaminen.

 

 

Jousipesän valmistaminen.

 

 Karan välivarastointia.

 

Varoventtiilien tuotannon loppupuolella varoventtiili asetetaan haluttuun asetuspaineeseen kyseisessä painepenkissä ja tämän jälkeen tuote on valmis laadunvalvonnan tarkastettavaksi.

 

 

Varoventtiilit tilataan suoraan haluttuun asetuspaineeseen ja tällöin tuote kootaan Saksassa varastossa olevista komponenteista.

 

 

Palkeellisen varoventtiilin tunnusmerkkejä on lisäkappale pesän ja hupun välillä.

 

Siinä tämän kerran pläjäys. Palataan vuodenvaihteen jälkeen uusien kujeiden merkeissä.

Toivotan omalta osaltani rauhallista joulunaikaa ja villejä uuden vuoden bileitä.

 

  • paljetiiviste
  • varoventtiili
  • jousikuormitteinen
  • asetuspaine
  • vastapaine
  • ari armaturen