Sertifioimattomat naru- ja nappipoksit
Ilman emissiotestivaatimusta hankitun poksitiivisteisen istukkaventtiilin hajapäästöt voivat uutena olla ihan millä tasolla tahansa. Heikkotasoisimmissa venttiileissä poksi voi vuotaa tehtaalta tullessaan saman verran kuin keskimääräinen viallinen venttiili. Perushankintalähtökohdaksi olisi hyvä ottaa venttiilin TA-Luft testin läpäisy, kaikille väliaineille. Emssiokriittisille väliaineille ja tarkan markan talouden pitäjälle ISO 15848 sertifikaatti on seuraava askel.
Naru- ja nappipoksit ISO 15848 C
Istukkaventtiileissä tavallisesti käytetty ISO 15848 C sertifioitu naruventtiilipoksi vuotaa uutena ympäristöön alle 0,01 mg/sm (milligrammaa per sekuntimetri), joka merkitsee vuositasolla kokoluokasta riippuen (vain) kymmenien grammojen väliainemenetyksiä/venttiili. Ongelma poksipakattujen venttiileiden kohdalla on niiden vuodon lisääntyminen käytön aikana. Esimerkiksi Motivan (HL_toteutusohje_110117) mukaan keskimääräinen poksivuoto viallisessa venttiilissä on 15 kg/h. Vuositasolla tämä tekee höyryventtiilissä 120 tonnin höyry- ja lauhdemenetyksen, joka vastaa 120 MWh/a lämpöenergiamenetyksiä. Varovaisestikin laskien löysän/viallisen poksin kautta hukkuu lämpöenergiaa muutamia tuhansia euroja vuositasolla.
Vuositasolla tämä tekee höyryventtiilissä 120 tonnin höyry- ja lauhdemenetyksen, joka vastaa 120 MWh/a lämpöenergiamenetyksiä.
Kuva. Nappipoksiventtiili Ari Armaturen Stobu. Vertailuhinta 100%
Suojaamattomat paljetiivistepoksit ISO 15848 A
Paljetiivisteventtiilit vuotavat ympäristöön enintään 0,00001 mg/sm, joka merkitsee vuositasolla kokoluokasta riippuen vain kymmenien milligrammojen väliainemenetyksiä/venttiili. Palkeen etuna on, että palje säilyttää tiiveytensä operointimääristä riippumatta. Väliaine ei siis pääse poksin kanssa kosketuksiin vaikka venttiiliä operoitaisiin kuinka usein tahansa. Tämä minimoi poksivuodot. Palkeen heikkoutena on vesi-iskujen kesto. Palje on tehty ohuesta taivutetusta metallilevystä joka on puristettu kannen väliin kansipulttien voimalla. Syntyvät vesi-iskut kohdistuvat sekä venttiilin runkoon että palkeeseen. Palje heikoimpana osana antaa periksi ja laskee väliaineen poksiin. Tämän jälkeen poksivuodon määrä on verrattavissa narupoksin vuotoon. Poksin voi väliaikaisesti kiristää, mutta palje on silti uusittava.
Kuva. Suojaamattomalla palkeella oleva Ari Armaturen Faba plus. Vertailuhinta 150%
Suojatut paljetiivistepoksit
Suojatuilla paljetiivisteventtiileillä poksivuodot ympäristöön ovat vastaavat kuin suojaamattomilla. Suojattu palje antaa kuitenkin etua vesi-iskuja vastaan. Tässä paineaalto ohjataan pois palkeelta venttiilirunkoon. Fraunhofer UMSICHT Institute Oberhausenissa on testannut vesi-iskuja aina 200 barg saakka. Heidän testeissä FABA Supra venttiileissä ja palkeissa ei ole havaittu muutoksia testien jälkeen.
Kuva. Suojatulla palkeella oleva Ari Armaturen Supra-I. Vertailuhinta 250%
Suojattu paljetiivisteventtiili alipainekäytössä
Voimalaitoksia valmistavan asiakkaamme tekemien havaintojen perusteella suojattu paljetiivisteventtiili tuo lisäetuja myös alipainekäytössä. Havaintojen mukaan alipaineen pysyvyys ja pumppujen tehokkuus on saatu nostettua vaihtamalla perinteiset paljetiivisteventtiilit Faba Supra I-malliin. Näillä toimenpiteillä turbiinille on saatu enemmän entalpiaeroa. Lisäedun mahdollistaa runkoon hitsattu palje yhdessä rungon ja kaulaosan kampatiivisteen kanssa.
Lisäinfoa
Voit kuunnella Jari Ruotsalaisen webinaarin ”Poksista palkeeseen” linkin kautta. Lauri Jeskanen ohjeistaa blogissaan Säätöventtiilin valinnan perusteet (perusteisiin), näihin on myös saatavissa paljetiiviste. Paljetiivisteen saa myös kiilauistiventtiileihin, mutta näissä kaulaosuuden pituus kasvaa moninkertaiseksi istukkaventtiiliin verrattuna. Emissio-osuus kuuluu LIEKKI-koulutukseemme, josta voit lukea lisää ja ilmoittautua linkin kautta. Päämiehemme Ari Armaturenin kaikki istukkaventtiilit täyttävät ISO 15848 A vuotoluokan vaatimukset.
