Arpa kohtalon on aina arvaamaton Ensimmäinen varsinainen pyöräilypäivä muodostui pitkäksi ja opettavaiseksi.
Ensimmäinen varsinainen pyöräilypäivä muodostui pitkäksi ja opettavaiseksi (Alsace päivä 2).

Aamulla herätessä oli hyvä fiilis auringon paistellessa. Aamupalan nautimme hotellilla kiireettömästi, jonka jälkeen osa suuntasi käppäilemään kaupungille ja toiset säätämään pyöriä. Mukana ollut kuusiokoloavainsetti tuli todellakin tarpeeseen.

Lähdimme matkaan klo. 9.30 asetimme naviin muutaman pisteen viinireitin matkalta, jotta löytäisimme oikealle reitille. Varsin pian huomasimme opasteita, jotka ohjasivat reitille. Näitä opasteita oli lopulta helpohko seurata ja ilman naviakin matkassa pärjäisi. Alussa teimme pari pummia, kun emme ymmärtäneet olla tarpeeksi tarkkoina.

Esimerkki opastekyltistä

Heti Mulhousen jälkeen tuli eteen kova nousu, jossa osa talutti pyöriä. Kiipesimme hienoa aluetta yli viinitilojen. Nyppylän ylityksen jälkeen matka jatkui tasaisempana ohi ja läpi pikkukylien. Suomipojalle riittää ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Tästä(kin) johtuen matkanteko oli hitaampaa, kuin olimme etukäteen ajatelleet. Nopeus pyöräillessä oli n. 15 km/h ja pysähdysten kanssa reilu 10 km/h. Moni meistä ryhmäpyöräili nyt ensimmäistä kertaa ja tästäkin tuli omia haasteita. Letkan venyessä helposti 50 m pitkäksi ei ohjeet meinaa kulkea perän ja kärjen välillä.

Oli meillä naisiakin :)

Lounaspaikkavalinta onnistui jälleen nappiin, näkymät ja idylli oli vaivan arvoinen. Paikka oli Ittrswillerissä, Hotel Winstub Arnold, jonka edestä ao. kuva on otettu.

Reitin pahimman pummin teimme Blienschwillerissä, jossa nousun juurelta haarautuvasta risteyksestä jatkoimme suoraan nousuun. Nousu oli 2 km pitkä ja korkeuseroa oli 200 m. Tämä söi miestä ja mielialaa. Nousun päällä kaivoimme kartat esille ja suuntasimme takaisin kohti ”oikeaa” reittiä. Kahvitauko toi kaivattua lisäenergiaa, jonka avulla jaksoimme kivuta hiljalleen kohti Riqewihriä.

Kahvitauolla

5 km ennen loppua teimme jälleen pienen pummin, jonka jälkeen päätin seurata navin ohjeita. Navi vei meidät viinitarhojen keskelle hiekkatielle. Sateen alkaessa ”kiitokset” reittivalinnasta voimistuivat. Lisäksi Paulilta murtui satulan tukitanko, joka haittasi hänen etenemistä.

Päivän aikana säätilavaihteli auringosta pieneen sateeseen

Pitkän pyöräilypäivän jälkeen saavuimme Riquewihriin n klo. 17.00. Harmillisesti pyöräilypäivästä oli tullut pitkä ja kuluttava, emmekä jaksaneet nauttia kylästä suunnitellulla tavalla, mm etukäteen sovittu viinitasting jouduttiin perumaan. Vuokramajatalo AirBnB:n kautta La Family Casa oli 50 m Riquewihrin pääkadusta. Omistaja ei ollut paikalla, mutta onnistuin saamaan hänet puhelimella kiinni. Englantia vuokraaja ei puhunut sanaakaan, joten kiikutin puhelimen läheiseen ravintolaan. Ravintolapitäjä kertoi omistajan tulevan 30 min kuluttua à 60 min omistaja tuli paikalle. Yhteistä kieltä ei tahtonut löytyä, mutta onneksi Matti osasi muutaman sanan espanjaa, jolla saimme tärkeimmät asiat sovittua.

Majatalosta löytyi yksittäiset sängyt neljälle taistelijalle, yksi parisänky ja yksi vuodesohva. Toisille arpa kävi ja toisille ei. Minä ”pääsin” Jukan viereen vuodesohvalle.

Suihku ja suihketta kainaloon sekä syöksy ravintolaillalliselle. Ravintola oli n. 400 m majatalostamme kaupungin muurien ulkopuolella, nimeltään L'Originel. Jylhä viiniviljelmä alkoi heti ravintolan takaa. Nautimme erinomaisesta ruuasta ja naureskelimme päivän tapahtumille myöhään yöhön.

Päivä 2 reitti, pummi näkyy Blienschwillerin kohdalla

Riquewihrin kylä

 

Matkalla siellä jossain

 

Kannattaa olla tarkkana vuoden 2017 Crémantin makuvivahteiden kanssa

Matti ottaa rennosti