Turvalaitteissa ja erilaisissa operointiväleissä edustamme Sofis konsernia, joiden tuotebrändeinä ovat Smith Flow Control ja Netherlocks. Heidän tuotevalikoimastaan löytyy venttiilien lukitsemiseen kosolti erilaisia Log Out, Tag Out nimellä kulkevia LOTO ratkaisuja. Riippuen lukittavan venttiilin kriittisyysasteesta.

Näiden inhimillisten operointivirheiden estämiseksi on kehitelty erityyppisiä ratkaisuja, joista ehkä edullisin on teipata venttiilin kylkeen lappu EI SAA KOSKEA! Monessa tapauksessa ehkä ihan toimiva ratkaisu, mutta turvallisuusmielessä jättää vielä muutamia aukkoja, joista luikahtaa aidan väärälle puolelle.

Kriittisyysasteen määrittämiseksi itse kullakin lienee omat kriteerinsä, mutta itse nostan tässä yhden argumentin.
Onko tärkeää, että venttiilin tulee ehdottomasti olla joko auki tai kiinni asennossa vai saako se olla myös ns. väliasennossa?

Mikäli venttiilin ei pidä olla ehdottomasti esimerkiksi kiinni, on lukitusmahdollisuuksia kosolti. Tällöin esimerkiksi erilaiset vaijerilukitukset ovat suosittuja. Ohjelmistomme tarjoaa tässä useita vaihtoehtoja.

Yksi tapa on asentaa esimerkiksi venttiilin käsipyörän ympärille eräänlainen irtokuori, mikä pyörii ”tyhjää” käsipyörän ympärillä eikä puristusta käsipyörään saada, jolloin operointi ei onnistu. Itse irtokuori voidaan niin halutessa tietysti lukita. Esimerkiksi ”munalukolla”. Irtokuoren vaihtoehtona on useita muita lukitustapoja.

Yksinkertainen ratkaisu on kertakäyttöinen Car Seal, minkä idea on nippusidemäinen, mutta tässä kyseessä on ruostumattomasta teräksestä tehty vaijeri. Se kiristetään venttiilin ja käsipyörän läpi niin, että venttiilin operointi ilman Car Seal vaijerin katkaisua ei yksinkertaisesti onnistu.

Car Sealin lukkovaijerit voidaan toimittaa yksilöidysti koodattuina, jolloin prosessi voi niin halutessaan luoda sisäisen merkitsemistavan siitä, kuinka lukot asennetaan ja ennen kaikkea kuinka vaijerilukitus poistetaan.

Riippumatta lukitusmuodosta on tärkeää, että laitoksella on sisäinen järjestelmä, mikä ohjeistaa kuka lukot saa asentaa ja kuka poistaa. Ja kuinka tämä mahdollisesti kirjataan.

Etukäteen mietitty kooditus, lukkomallista riippumatta on tässä suuri apu.

Hieman kehittyneemmässä mallissa kertakäyttöinen Car Seal voidaan luoda purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi. Tässäkin on kaksi vaihtoehtoa, joko erikoisavaimella avattava vaijerilukko tai erillisellä lukolla varustettu ja avattava Car Seal.

Viimeksi mainitussa ollaan jo aika lähellä sitä meillä Suomessa nähtävää yleisintä mallia, missä venttiilit ovat varustettu mitä erilaisimmilla ”munalukoilla” ja avainten säilytysjärjestelmä on talokohtainen.

Ketjujen merkitseminen on kokemukseni mukaan vielä varsin puutteellista, mutta tärkeää. Informaatio onko venttiili lukittu kiinni vai auki asentoon, sekä mahdollisesti talon sisäisellä värikoodilla ilmoitus onko asento normaali ns. oletusasento vai poikkeuksellinen, tilapäinen. Kaikissa toimittamissamme malleissa tämä mahdollisuus on huomioitu.

Sofiksella on runsaasti erilaisia ISO-LOK venttiililukkoja, joiden etu perinteisiin munalukkoihin verrattuna on mahdollisuus koodittaa lukot esimerkiksi positiokohtaisesti. Myös avainten sarjoitus onnistuu monipuolisesti.
Selvästi kehittyneempi versio riippulukosta on Chainlok lukitus, missä avain on tavallaan integroitu lukkoon kiinni. Mikäli ketju on auki, on avain kiinni ketjussa, mutta irtoaa kun ketju lukitaan paikoilleen.

ATL (Anti-Tamper Lock) on puolestaan jo hyvin lähellä Interlock turvalukkoa, mutta ei aivan. Siinä venttiilin päälle asennetaan työnnettävällä avaimella toimiva lukkolaite, mikä ollessaan paikoillaan ohjaa käsipyörän kiertoliikkeen venttiilin karaan. Mikäli avain ei ole paikoillaan, pyörii venttiilin käsipyörä niin sanotusti tyhjää. Paljon käytetty laite, esim kohteissa missä ulkopuolisten on mahdollista päästä venttiilien luokse ja esimerkiksi tihutyömielessä väännellä niitä.

Kaikissa edellä mainituissa on se puute, että niiden avulla ei voida pakottaa venttiiliä esimerkiksi kiinni asentoon, mikä on usein prosessin kannalta ehdottoman tärkeää.

Tässä tapauksessa Sofis tarjoaa kaksi vaihtoehtoa.

Interlock-turvalukko on kuin ATL, mutta niin, että lukkolaitteessa on yleensä sekä auki kiinni avaimet eikä avainta saada lukkolaitteesta pois, ennen kuin se on operoitu säädettyyn ääriasentoon. Nyt luomalla venttiilikohtainen kooditus, mikä sisältää myös värikoodituksen ja avaintenhallintajärjestelmä, nähdään yhdellä silmällä avainkaapista ovatko prosessin kriittiset venttiilit oletusasennossa ja ääriasennossa. Lukkolaitteiden avulla luodaan helposti myös venttiilien välisiä ketjutuksia, joista kerron tarkemmin lyhessä videossa venttiilien turvalukitus.


Videossa Interlock turvalukon asennus puolestaan näytän kuinka Interlock turvalukko voidaan asentaa mihin tahansa jo olemassa olevaan venttiiliin.


Interlock lukkolaitteista on kosoltilisätietoa myös kotisivuillamme venttiilien turvalukitukset osiossa.

Toinen tapa saada asentotieto onkin sitten ottaa venttiilistä auki-kiinni rajatieto, joko paikallisnäytöllä tahi viedä se sähköisesti esimerkiksi valvomoon. 90-astetta kääntyville venttiileille tämä on yksinkertaista, mutta kiertyväliikkeisille venttiileille, kuten istukka-, luisti- tai ruuvitoimilaitteella varustetut venttiilit, luotettavan rajatiedon saaminen on vaikeampaa. Sofiksen ratkaisu tähän on VPI rajapaketti, mistä meillä on erinomaisia referenssejä Suomesta. Kuten kaikista muistakin yllä mainitsemistani lukitusmahdoillisuuksista.

 

  • venttiilien turvalukitukset
Bloggaajan muut kirjoitukset